Kirjoittamiseni on vähän nuupahtanut. Kierto heräämisestä töiden kautta aivokuoletusta harrastamaan television ääreen on hämmentävän lyhyt.
Kuka sulkisi television puolestani?
Odotan digiaikaa kuin messiasta, sillä boksihankinta saa jäädä. Ehkä sitten joskus laitan tietokoneesta piuhan seinään ja hankin suuremman monitorin.
Sitä odotellessa voi vaikka – blogata.
Tämä vasta on elämää.
